BERLIN BERLIN!

REISSU #1

Toisin kuin oli tarkoitus, meidän Berliinin reissumme isompia tyttöjä kentälle vietäessä jäikin lyhykäiseksi, koska nuorimman tytön sairaalareissu venähti luultua pidemmäksi. Lähdin sitten yksin kahden teinin kanssa julkisilla seikkailemaan. Nappasimme suoran junayhteyden Braunschweigista Berliiniin. Matka kesti noin puolitoista tuntia. Asemalla jätimme matkalaukut säilöön, jotta kiertely kaupungissa olisi mukavampaa. 

Berliinin päärautatieasema

Kaivoin älypuhelimeni taskusta ja avasin Google Mapsin, jonka avulla voisimme kierrellä nähtävyyksiä. No, mutta kun netti ei toiminut. Ei asemalla eikä aseman ulkopuolellakaan. Hetken pyörittyämme asemalla lähdimme vaan kävelemään ajatuksella "Kyllä sieltä jotain tulee vastaan!". Lähdimme sitten kävelemään Washintonplatzin puolelta etelän suuntaan. Ylitettyämme Spree-joen kiikarissa häämöttikin jo Reichstagsgebäude (Valtiopäivätalo). Lähes tämän rakennuksen vieressä sijaitsi Brandenburger Tor (Brandenburgin portti). Aikaa ei ollut paljon, joten muutaman kuvanoton jälkeen suuntasimme takaisin juna-asemalle hakemaan laukut ja hyppäsimme kenttäbussiin. Saatettuani tytöt kentälle ja hyvästeltyäni heidät, suuntasinkin jo takaisin juna-asemalle ja sieltä kotiin.

Spree-joki, joka virtaa läpi Berliinin.

Näkymä Berliinin tv-tornin suuntaan.

Valtiopäivätalo

Marie-Elisabeth-Lüders-Haus, joka on osa parlamenttia.  Tämä sijaitsee valtiopäivätalon vieressä.

Brandenburgin portti

Nämäkin ovat nähtävyys, nimittäin Ampelmann-valot!
Berliinissä suurin osa jalankulkijoiden liikennevaloista ovat tälläisiä
hauskoja, normaalista poikkeavia ukkeleita.

Berliinistä löytyy myös useampi Ampelmann-kauppa,
josta saa tällä teemalla kaikenmoista krääsää herkuista vaatteisiin
ja pesusienistä jääkaappimagneetteihin.
Itse törmäsimme kahteen näistä liikkeistä. Toinen päärautatieasemalla ja toinen Alexa kauppakeskuksessa Alexanderplatzilla.

REISSU #2

Viikko oli hurahtanut ja oli aika toiselle Berliinin reissulle. Tällä kertaa mies ja nuorin tyttö mukana. Koska isompien tyttöjen lento Suomesta tulisi tiistaina, päätimme lähteä matkaan jo maanantaina ja yöpyä Berliinissä. Varasimme huoneen Schoenhouse Studios nimisestä huoneistohotellista. Matkaan lähdimme vuokra-autolla. Reissu alkoi hyvin, mutta päästyämme Berliiniin Google Maps, joka toimi meidän navigaattorina alkoi tökkiä. Siinä tehtiin sitten monen kilometrin kierroksia. Niillä 3-5 kaistaisilla teillä keskustassa ei vaan lähdetä vaihtelemaan kaistaa tosta noin vaan puolelta toiselle, kun ajo-ohjeet tulevat viiveellä. Lopulta pääsimme parkkihalliin, johon jätimme auton yön yli. Päästyämme ulos kaivoimme taas puhelimet, jotta voisimme suunnistaa sen avulla hotellille, MUTTA netti ei toiminut! Tässä lenteli kyllä aikamoinen määrä ärräpäitä. Google Maps antoi välillä hetken pätkissä karttakuvia alueesta, joiden avulla yritimme suunnistaa. Mutta kun ei näkynyt kuin pieni alue kerrallaan, niin emme hahmottaneet suuntia ja onnistuimme kävelemään useita kertoja aivan väärään suuntaan. Lopulta löysimme oikean suunnan ja pääsimme hotellille. Hotelli sijaitsi todellisuudessa vain muutaman ratikkapysäkin päässä Alexanderplatzilta, jossa meidän auto oli parkissa. Ja tämä matka olisi karttasovelluksen toimiessa taittunut kävellen vartissa. Me vaan "iloisesti" pyörimme yli tunnin sokkona ympyrää.

Huoneistohotellimme oli todella mukava. Rakennus oli moderni, mutta sisustettu lämpimän kotoisasti. Huoneemme ikkunasta näkyi mm. Berliinin tv-torni. Huone oli niin viihtyisä, että olisimme voineet jäädä vain oleskelemaan sinne, mutta pienen kahvitauon jälkeen suuntasimme takaisin keskustaan. Halusimmehan nähdä Berliiniä. 

Hotellin aula

Oma kahvikone oli käytössämme.

Näkymä hotellin viereiselle ratikkapysäkille.

Ennen lähtöä latasimme kuitenkin hotellin wlanin avulla Google Mapsin offline-kartan Berliinistä, jotta pystyimme suunnistamaan. Ihan hotellin vieressä oli pysäkki, josta kuljimme ratikalla Alexanderplatzille. Aukiolla oli pääsiäismarkkinat, jotka muistuttivat kojuineen joulumarkkinoita, mutta joulukoristeiden sijaan myynnissä oli pääsiäiskoristeita. Nuorimman tytön oli tietysti päästävä karuselliin ja hyppimään trampoliinilla. 

Meidän jonottaessamme trampoliineille mies kävi O2:n (operaattorimme) liikkeessä kysymässä, mikä älylaitteidemme nettiyhteyttä vaivasi. Saimme kuulla, että O2:lla oli ollut jo viikon jotain ongelmia Berliinin alueella ja vika korjaantuisi muutaman päivän päästä. No kiva, eipä meitä lämmitä. Mutta selvisi kuitenkin, miksi meillä nettiyhteys ei pelannut.

Alexanderplatzilla oli kauppakeskuksien lisäksi muutama nähtävyyskin kuten Berliinin tv-torni ja maailman kello. 

Alexanderplatz

Pikku neiti pääsi ajamaan kaksikerroksisella karusellilla...

..ja hyppimään tramboliinilla korkeuksiin.

Maailman kello

Ostimme jo aiemmin päiväliput julkisiin ajoneuvoihin, kun palloilimme ympäriinsä ennen hotellille pääsyä. Näin liikkuminen tuli halvemmaksi eikä tarvinnut ajatella ajankulua. Alexanderplatzilta hyppäsimme junaan ja suuntasimme päärautatieasemalle. Ilta alkoi hämärtymään, joten kävimme pikaisesti vielä Brandenburgin portilla ja Valtiopäivätalolla, joita mieheni ei vielä ollut nähnyt. Kyllä, hän on saksalainen, mutta ei ole koskaan aiemmin elämässään käynyt Berliinissä. Valitettavasti jäi nähtävyyksien katselut vähiin, kun monta tuntia meni hukkaan. Kävimme aseman kaupasta hakemassa pientä iltapalaa ja palasimme hotellille.

Peppi Pitkätossu

Upea auringonlasku

Päärautatieasemalla. En kyllä tiedä, miksi tuossa ylhäällä
lukee "Pommittaja tervetuloa berliiniin" ?!?
Ehkä joku viisaampi osaa kertoa sen.

Mielestäni hotellihuoneen vuode oli mukava, mutta neiti nukkui levottomasti ja halusikin sitten aamuyöstä vaihtaa nukkumapaikkaa isänsä kanssa. Meillä oli kahden hengen huone lisäsängyllä. Uni ei heti tullutkaan uudestaan ja kun se vihdoin tuli, niin ei mennyt kauan, kun herätyskello jo soi. Yöunet jäivät siis vähiin. Huoneessa oli oma kahvikone sekä jääkaappi, jossa saimme säilytettyä eväitämme. Emme maksaneet hotelliaamiaista, vaan joimme kupposet kahvia ja söimme itse ostamiamme eväitä huoneessamme. Otimme aamun rennosti ja lähdimme klo 9 jälkeen taas liikenteeseen. 

Otimme ratikan parkkihallille, veimme laukut autoon ja hyppäsimme junaan. Jäimme Friedrichstrassen pysäkillä pois ja kävelimme noin 700 metriä ystäväni vinkkaamaan kahvilaan nimeltään House of Small Wonder. Tämä on japanilais-amerikkalaisen parin perustama kahvila, josta on tullut suosittu aamiais-, brunssi- ja lounaspaikka. Sisään käydessämme edessä odotti upea aula. Paljon kasveja ja ihanat kierreportaat, jotka johtivat itse kahvilaan. Vähän niin kuin pelkäsimmekin kahvila oli täynnä, mutta alle 5 minuutin odotuksen jälkeen saimme jo pöydän. Asiointikieli oli tarjoilijasta riippuen saksa tai englanti. Palvelu oli ripeää, iloista ja ystävällistä. Jäi todella hyvä fiilis. Itse tykkäsin juoma- ja ruokavalikoimasta, vaikka tilaamani matcha latte ei nyt hivellytkään makuhermojani (Oli ensimmäinen ja viimeinen kerta matchaa tässä muodossa.), niin avocado-vuohenjuusto-croissantit olivat herkullisia. Miehelleni, joka on kasvissyöjä eikä siedä juustoa jäi listasta vähän valinnanvaraa. Pikku neidille ei maistunut edes kaakao (liian terveellinen versio) tai pähkinäkeksit. Ainoastaan kakkupala kermavaahdolla maistui hänelle. Hinnat olivat ravintolan erikoisuudesta huolimatta edulliset. Ja kun katselin naapuripöydän lounasruoka-annoksia, niin näyttivät reilun kokoisilta ja todella herkullisilta. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka! Itse voisin käydä tuolla useamminkin.

Sisääntuloaula ja kierreportaat, jotka ovat suosittu kuvauskohde.

Odotuspenkit jonottajille

Tämän jälkeen haimme auton ja ajoimme lentokentälle noukkimaan isot tytöt mukaamme. Kone laskeutui jo puolen päivän jälkeen, joten aikaa riitti vielä turisteiluun. Jälleen surkean navigoinnin vuoksi teimme kuitenkin muutamat ylimääräiset kierrokset keskustassa kunnes pääsimme päärautatieaseman parkkihalliin. Tällä kertaa kävimme vielä katsastamassa Siegessäulen (Voitonpylväs) ja Holocaust-muistomerkin. Siegessäulelta Brandenburgin portille käveli noin 20 minuutissa. 

Siegessäule

Holocaust-muistomerkki sijaitsi ihan Brandenburgin portin läheisyydessä. Tämä korttelin kokoinen juutalaisten kansanmurhalle omistettu muistomerkki koostui 2711:sta eri korkuisesta betonipaasista. Lapsille tämä oli enemmänkin leikkipaikka. He tykkäsivät juoksennella betonipaasien välissä, mutta itsellä kyllä kävi kylmät väreet iholla, kun tarkemmin mietin muistomerkin merkitystä. Ei kannata jäädä vain katselemaan kokonaisuutta, vaan suosittelen kävelyä erityisesti korkeampien paasien väleistä. Itse ainakin pääsin fiilikseen, mistä tässä muistomerkissä oli kyse. Aika karmivaa, mutta kokemisen arvoista.

Holocaust-muistomerkki

Nälkä alkoi kurnimaan mahassa, joten lähdimme syömään, ja siitä sitten kotimatkalle jälleen ylimääräisten kiertoreittien kera. Miten sitä onkaan riippuvainen internetistä, ja kuinka paljon meillä meni turhia tunteja näihin ylimääräisiin kiertelyihin. Näiden vuoksi jäi paljon näkemättä kuten Berliner Dom (Berliinin tuomiokirkko), Berliinin muuri ja ostoskatuja- ja keskuksia, mutta ehkä sitten seuraavalla kerralla. Berliinissä riittää katseltavaa. Ihan vaan päärautatieasemakin on näkemisen arvoinen lasihökkelö eri junaratakerroksineen ja kauppoineen. Täytynee käydä kesälläkin, jolloin Berliini on varmasti vielä kauniimpi paikka. 

Suosittelen ostamaan päivälipun julkisiin liikennenvälineisiin. Vaikka kartalla nähtävyydet näyttävät olevan hyvin lähellä toisiaan, niin todellisuudessa etäisyydet saattavat olla useita kilometrejä. Ja jos jotain opimme näiltä reissuilta, niin sen, että jos et tunne entuudestaan matkakohdettasi, niin tallenna sinne luurin Google Mapsiin aina ennen reissua matkakohteen alueen offline-kartta. Jos esimerkiksi netti ei toimi, niin julkisilla liikkumisessa ja kävellessä kartta toimii hyvänä oppaana. Autolla ajettaessa ohjeet saattavat tulla viiveellä kuten meillä, joten jokin muu navigointi laite olisi tällöin parempi vaihtoehto.

Liity sähköpostilistalle niin saat uusimman blogipostauksen suoraan sähköpostiisi!

SEURAA SÄHKÖPOSTITSE