KARNEVAALIT

Saksassa juhlitaan Suomen laskiaisaikaan karnevaaleja. Pohjoisemmassa Saksaa sitä kutsutaan nimeltä Fasching tai Karneval, etelässä Fastnacht tai svaabilaisittain Fasnet. Tässä kerron nyt pintaraapaisuna näistä karnevaaleista. En toimi minään asiantuntijana tai tietopankkina vaan kerron lähinnä omien kokemusteni kautta. Jos haluat perehtyä tarkemmin, niin täältä tai täältä löytyy hieman taustoja. Ja jos kiinnostaa vielä enemmän, niin googlettamallahan löytyy paljon muutakin. ;)




Itselläni on aiemmin kokemusta vain Etelä-Saksan karnevaalijuhlinnasta, jossa juhlinta alkoi jo alkuvuodesta erilaisten Narrentreffenien merkeissä. Nämä ovat niin sanottuja narrien tapaamisia, joissa eri kaupunkien ja kylien narrit, noidat ja paholaiset tapaavat kulkueen merkeissä. Näiden edellämainittujen asut ovat käsintehtyjä ja todella kalliita, jopa tuhansien eurojen arvoisia. Maskit ovat puusta veistettyjä ja jokainen uniikki kappale. 
Itse karnevaaliviikko onkin sitten yhtä isoa juhlaa, joka alkaa torstaina (Schmotziger) ja päättyy laskiaistiistain vaihtuessa keskiviikkoon (Aschermittwoch). Laskiaissunnuntaista tiistaihin on isot kulkueet, joissa nämä narrit, noidat tai paholaiset kulkevat omissa kaupungeissaan tai kylissään marssimusiikin tahdissa. Narrit usein jakavat kulkueiden katsojille herkkuja sekä snapseja. Heidän tervehdyshuuto esim. Rottweilissa (, josta mieheni on kotoisin) on "Huhuhu!". Noidat ja paholaiset tekevät yleensä jäynää. Alla muutama Rottweilin hahmo. Kuvat ovat vuodelta 2004. Tästä youtube-linkistä pääsee myös kurkistamaan Rottweilin kulkueeseen.

Tässä mieheni ja sisarensa ovat Rottweilin narriasuissa 'Biß' ja 'Federahannes'.

Rottweilin sunnuntaikulkue, jossa mukana myös klovneja 'Bajass'. Pitkä mies on 'Lange Ma'.

'Federahannes'

Meidän esikoinen noin puolivuotiaana menossa isänsä mukana kulkueeseen 'Bajass' asussa.




Täällä Braunschweigissa ei ollut mielestäni niin näkyvää juhlintaa kuin etelässä, vaikka Braunschweigin kulkue on Pohjois-Saksan suurimpia. Täällä karnevaaliviikko alkoi myös torstaina (Altweiberfasching). Tämä on joku keskiajalta lähtöinen perinne, jossa naiset ottavat vallan päiväksi. Täällä perinteisesti klo 11:11 naiskarnevalistit ryntäävät kaupungintaloon, tervehtivät kaupunginjohtajaa ja leikkaavat häneltä kravaatin. Täällä tervehdyskutsu raikaa "Brunswiek, helau!". Toisin kuin etelässä, täällä ei ollut vielä kova juhlinta päällä torstaista lähtien. Mutta viikonloppuna illemmalla tuli kyllä muutama juhlija naamiaisasuissa vastaan, joten oletan, että jonkinlaisia teemajuhlia kaupungin klubeilla sentään oli. 
Sunnuntaina oli tämä suuri karnevaalikulkue Schoduvel (paholaisen häätö), joka kuvattiin myös televisioon. 6km reitti kiersi keskustan ja kesti kokonaisuudessaan lähes 5 tuntia.  Kulkueessa osallistujia oli noin 4000 ja eri teemoilla varustettuja vaunuja 130. Kulkue päättyi Stadthallelle (kaupungin yksi tapahtumataloista), jossa oli loppubileet ja valittiin kulkueen teemakilpailun voittajat eri kategorioissa.


Braunschweigin leijona






Tämä oli ehdottomasti lempparini. 



Useat sunnuntain kulkueen katsojistakin olivat pukeutuneet asuihin. Me emme itse pukeutuneet pienimpiä lukuunottamatta. Ehkä ensi vuonna sitten. :D Lapsilla oli pussukat mukana, johon he keräsivät karkkeja.
Kulkuereitin alkupää oli ihan meidän kodin nurkilla, joten menimme ystäväperheemme kanssa seuraamaan kulkuetta sieltä. 




Meidän nuorin oli ulkona ballerina-nalle.

Seurassamme oli myös ihana pikku kimalainen.

Karnevalistit heittivät karkkeja katsojille.
..ja lapset noukkivat niitä maasta.


Kylmä ja kostea ilma sai meidät kuitenkin jo parin tunnin päästä takaisin sisään kuuman juoman ääreen, ja juhlistimme karnevaalia yhdessä munkkien ja donitsien kera. 

Keskimmäisen tytön herkkusaalis.

Karnevaaliaikaan on tapana herkutella munkeilla ja donitseilla.

Meidän nuorimman päiväkodissaa juhlittiin karnevaalia maanantaina. Isompien lasten koulussa ei juhlittu ollenkaan, mutta maanantai (Rosenmontag) oli kevyempi päivä, jolloin koululaiset kävivät luokan kanssa elokuvissa tai teki muuta kivaa yhdessä.

Kotona ja päiväkodin karnevaalijuhlissa pikku neiti pukeutui yksisarviseksi.



Tällaisia pikku leivonnaisia lähti päiväkodin nyyttäripöytään.


✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳


Liity sähköpostilistalle niin saat uusimman blogipostauksen suoraan sähköpostiisi!


KIELISOPPA

Kaksikieliseen perheeseen syntyminen on mielestäni rikkaus, mutta meillä valitettavasti jäi Suomessa asuessamme tuo saksan kieli niin vähille, että se vaati maisemanmuutosta. Muutimme Saksaan vahvistaaksemme lasten toista äidinkieltä. Nyt olemme asuneet noin 9 kuukautta Saksassa. Tässä ajassa ainakin kaksi nuorinta tyttöä ovat ottaneet huiman harppauksen saksan kielen taidossa. Se on tietysti mukava huomata, koska kielitaito oli yksi Saksaan muuton syistä. 



Nuorin aloitti viime elokuussa päiväkodin. Ei mennyt kuin kuukausi, kun hän jo toisteli yleisimmin käytettyjä lauseita saksaksi. Parin kuukauden päästä hän jo ajoittain puhui saksaa leikkiessään itsekseen. Isä on puhunut tytölle saksaa koko ajan jo Suomessakin, mutta siellä päiväkodin aloitettua tyttö jätti saksankielen oikeastaan kokonaan pois. Jonnekin aivojen muistilokeroihin hän sen kuitenkin jätti, koska näin nopeasti se sieltä palautui. Vielä kuulee kielioppivirheitä hänen puheessaan, mutta muuten puhuu jo aika sujuvasti saksaa.





Keskimmäinen tytöistä ei puhunut juuri yhtään saksaa. Hänelle saksankielen ymmärtämisessäkin oli paljon haasteita, jonka vuoksi isänsä siirtyi helposti sanomaan asiat suoraan suomeksi. Toukokuussa tänne muutettumme tyttö aloitti heti koulun Realschulessa kieliluokalla, jossa ulkomailta tulleet opettelevat ensin kieltä ennen kuin siirtyvät opiskelemaan normiluokalle muita kouluaineita. Syksyllä hän osallistui jo englanninkielen tunneille, liikuntaan ja kuvaamataitoon normiluokalla. Kieliluokalla täytyy suorittaa 12 saksan kielen osiota, joista jokaisesta on loppukoe. Kun nämä kaikki on suoritettu hyväksytysti, pääsee siirtymään normiluokalle. Se tytöllä tapahtui nyt tammikuussa. Hänenkin kielitaito on parantunut huomattavasti. Hän puhuu saksaa jo lauseilla ja paljon rohkeammin kuin vielä alkusyksystä. Parasta harjoitusta hän on tietysti saanut koulusta ja harrastuksistaan. 





Vanhin kävi saksalaista koulua Suomessa, jonka hän aloitti kolmannella luokalla suomenkielisessä luokassa. Luokassa oli aluksi vain muutama oppiaine saksankielellä ja vuosien myötä kieli muuttui saksaksi useimmissa aineissa. Mutta esimerkiksi kavereiden kanssa hän puhui aina vain suomea. Täällä Saksassa hän aloitti suoraan normiluokalla. Tietysti aluksi oli haasteita, kun kaikki oli saksaksi, mutta hyvin hänkin on edistynyt. Nyt välitodistuksen saatuaan hän sai luokan yli 20 oppilaasta viidenneksi parhaan keskiarvon. Kyllä mami voi olla ylpeä!




Itsestään mami ei ole niin ylpeä. Minä, joka 12 vuotta taaksepäin puhuin aika sujuvastikin saksaa olen kadottanut kielitaitoni 11 vuoden Suomessa olon aikana. Mieheni kanssa olen vuosien saatossa vaan tottunut puhumaan suomea eikä saksaa tule puhuttua muuta kuin kauppareissuilla, päiväkodissa ja tyttöjen harrastuksissa. Lisäksi muutaman tutun kanssa silloin tällöin. Ymmärrän toki paljonkin saksaa, mutta puheentuotto tökkii pahasti. 

Tällä hetkellä koen muutenkin olevani jossain kielisekasopassa. Nettikaupan SariG the Shop- sivut ovat saksankieliset, jonka tekstit ohjelman pitäisi käännättää englanniksi. Tuoteselosteita kirjoitan myös suomeksi. Saksankielisissä teksteissä tarvitsen mieheni apua, jotta teksteissä olisi jotain järkeä. Nettikaupan somesivut ovat englanniksi, jota kansainvälisemmin ymmärretään. Tämä minun englannikielentaitonikin on pikkasen ruosteessa, mutta näillä mennään. 




Miehenikään ei ole säästynyt täysin näiltä kielten kiekuroilta. Hän on joutunut zemppaamaan paljonkin, ettei puhu hänen synnyinalueella puhuttua svaabin murretta (schwäbisch), joka on kaukana täällä Braunschweigissa puhutusta kirjakielestä (hochdeutsch). Ero on jotakuinkin  sama kuin umpisavolainen puhuisi murrettaan paljasjalkaiselle helsinkiläiselle. Lisäksi häneltäkin lipsuu suomenkielisiä sanoja esim. kaupankassalla.


Meidän nuorin aloitti syksyllä Braunschweigin Suomi-koulussa. Näitä kouluja on ympäri Saksaa. Tarkoituksena on vahvistaa ja ylläpitää suomalaistaustaisten lasten suomenkielen taitoa ja suomalaista identiteettiään. Braunschweigissa ryhmät on jaettu pienten ja isojen ryhmiin. Tällä hetkellä pienten ryhmässä ikähaarukka on noin 3-5v ja isojen ryhmässä on kouluikäisiä lapsia. Koulua on joka toinen viikko 1,5 tuntia. Vielä tytön suomenkieli on vahva, mutta uskon, että ajan myötä se tulee heikkenemään täällä saksankielisessä ympäristössä, ja juuri tämän vuoksi on ihan huippua tällainen Suomi-koulu. Tämän Suomi-koulun kautta olen tutustunut myös muihin Braunschweigin suomalaisiin. Olikin yllätys, kuinka paljon tässä kaupungissa asuu suomalaisia meidän lisäksi. Paljon mukavia ihmisiä.

Braunschweigin Suomi-koulun logo

Suomi-koulussa juhlittiin joulukuussa Suomen 100-vuotis synttäreitä.

Tällaisia kokemuksia ja ajatuksia tällä kertaa. Ensi viikonloppuna täällä onkin karnevaalit, joista kirjoittelen sitten seuraavalla kerralla. Bis dann!

✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳

Liity sähköpostilistalle niin saat uusimman blogipostauksen suoraan sähköpostiisi!