KIELISOPPA

Kaksikieliseen perheeseen syntyminen on mielestäni rikkaus, mutta meillä valitettavasti jäi Suomessa asuessamme tuo saksan kieli niin vähille, että se vaati maisemanmuutosta. Muutimme Saksaan vahvistaaksemme lasten toista äidinkieltä. Nyt olemme asuneet noin 9 kuukautta Saksassa. Tässä ajassa ainakin kaksi nuorinta tyttöä ovat ottaneet huiman harppauksen saksan kielen taidossa. Se on tietysti mukava huomata, koska kielitaito oli yksi Saksaan muuton syistä. 



Nuorin aloitti viime elokuussa päiväkodin. Ei mennyt kuin kuukausi, kun hän jo toisteli yleisimmin käytettyjä lauseita saksaksi. Parin kuukauden päästä hän jo ajoittain puhui saksaa leikkiessään itsekseen. Isä on puhunut tytölle saksaa koko ajan jo Suomessakin, mutta siellä päiväkodin aloitettua tyttö jätti saksankielen oikeastaan kokonaan pois. Jonnekin aivojen muistilokeroihin hän sen kuitenkin jätti, koska näin nopeasti se sieltä palautui. Vielä kuulee kielioppivirheitä hänen puheessaan, mutta muuten puhuu jo aika sujuvasti saksaa.





Keskimmäinen tytöistä ei puhunut juuri yhtään saksaa. Hänelle saksankielen ymmärtämisessäkin oli paljon haasteita, jonka vuoksi isänsä siirtyi helposti sanomaan asiat suoraan suomeksi. Toukokuussa tänne muutettumme tyttö aloitti heti koulun Realschulessa kieliluokalla, jossa ulkomailta tulleet opettelevat ensin kieltä ennen kuin siirtyvät opiskelemaan normiluokalle muita kouluaineita. Syksyllä hän osallistui jo englanninkielen tunneille, liikuntaan ja kuvaamataitoon normiluokalla. Kieliluokalla täytyy suorittaa 12 saksan kielen osiota, joista jokaisesta on loppukoe. Kun nämä kaikki on suoritettu hyväksytysti, pääsee siirtymään normiluokalle. Se tytöllä tapahtui nyt tammikuussa. Hänenkin kielitaito on parantunut huomattavasti. Hän puhuu saksaa jo lauseilla ja paljon rohkeammin kuin vielä alkusyksystä. Parasta harjoitusta hän on tietysti saanut koulusta ja harrastuksistaan. 





Vanhin kävi saksalaista koulua Suomessa, jonka hän aloitti kolmannella luokalla suomenkielisessä luokassa. Luokassa oli aluksi vain muutama oppiaine saksankielellä ja vuosien myötä kieli muuttui saksaksi useimmissa aineissa. Mutta esimerkiksi kavereiden kanssa hän puhui aina vain suomea. Täällä Saksassa hän aloitti suoraan normiluokalla. Tietysti aluksi oli haasteita, kun kaikki oli saksaksi, mutta hyvin hänkin on edistynyt. Nyt välitodistuksen saatuaan hän sai luokan yli 20 oppilaasta viidenneksi parhaan keskiarvon. Kyllä mami voi olla ylpeä!




Itsestään mami ei ole niin ylpeä. Minä, joka 12 vuotta taaksepäin puhuin aika sujuvastikin saksaa olen kadottanut kielitaitoni 11 vuoden Suomessa olon aikana. Mieheni kanssa olen vuosien saatossa vaan tottunut puhumaan suomea eikä saksaa tule puhuttua muuta kuin kauppareissuilla, päiväkodissa ja tyttöjen harrastuksissa. Lisäksi muutaman tutun kanssa silloin tällöin. Ymmärrän toki paljonkin saksaa, mutta puheentuotto tökkii pahasti. 

Tällä hetkellä koen muutenkin olevani jossain kielisekasopassa. Nettikaupan SariG the Shop- sivut ovat saksankieliset, jonka tekstit ohjelman pitäisi käännättää englanniksi. Tuoteselosteita kirjoitan myös suomeksi. Saksankielisissä teksteissä tarvitsen mieheni apua, jotta teksteissä olisi jotain järkeä. Nettikaupan somesivut ovat englanniksi, jota kansainvälisemmin ymmärretään. Tämä minun englannikielentaitonikin on pikkasen ruosteessa, mutta näillä mennään. 




Miehenikään ei ole säästynyt täysin näiltä kielten kiekuroilta. Hän on joutunut zemppaamaan paljonkin, ettei puhu hänen synnyinalueella puhuttua svaabin murretta (schwäbisch), joka on kaukana täällä Braunschweigissa puhutusta kirjakielestä (hochdeutsch). Ero on jotakuinkin  sama kuin umpisavolainen puhuisi murrettaan paljasjalkaiselle helsinkiläiselle. Lisäksi häneltäkin lipsuu suomenkielisiä sanoja esim. kaupankassalla.


Meidän nuorin aloitti syksyllä Braunschweigin Suomi-koulussa. Näitä kouluja on ympäri Saksaa. Tarkoituksena on vahvistaa ja ylläpitää suomalaistaustaisten lasten suomenkielen taitoa ja suomalaista identiteettiään. Braunschweigissa ryhmät on jaettu pienten ja isojen ryhmiin. Tällä hetkellä pienten ryhmässä ikähaarukka on noin 3-5v ja isojen ryhmässä on kouluikäisiä lapsia. Koulua on joka toinen viikko 1,5 tuntia. Vielä tytön suomenkieli on vahva, mutta uskon, että ajan myötä se tulee heikkenemään täällä saksankielisessä ympäristössä, ja juuri tämän vuoksi on ihan huippua tällainen Suomi-koulu. Tämän Suomi-koulun kautta olen tutustunut myös muihin Braunschweigin suomalaisiin. Olikin yllätys, kuinka paljon tässä kaupungissa asuu suomalaisia meidän lisäksi. Paljon mukavia ihmisiä.

Braunschweigin Suomi-koulun logo

Suomi-koulussa juhlittiin joulukuussa Suomen 100-vuotis synttäreitä.

Tällaisia kokemuksia ja ajatuksia tällä kertaa. Ensi viikonloppuna täällä onkin karnevaalit, joista kirjoittelen sitten seuraavalla kerralla. Bis dann!

✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳ ✳

Liity sähköpostilistalle niin saat uusimman blogipostauksen suoraan sähköpostiisi!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti